Yksilöllisesti tai ryhmässä toteutettu ratkaisukeskeinen valmennusprosessi auttaa ymmärtämään selkeämmin, mikä on työssänne tärkeintä, ja auttaa keskittymään siihen. Kasvotusten tai etänä. Ohjattavani ovat kokeneet merkittävää edistymistä jo muutaman tapaamiskerran myötä.
Mitä on työnohjaus?
Työnohjaus tarjoaa tilan, jossa on mahdollisuus tarkastella omaa tai ryhmän yhteistä työtä hieman etäämpää ja löytää oivalluksia, jotka vievät eteenpäin. Työnohjaus auttaa saavuttamaan tavoitteita ja tuo itseymmärrystä ja selkeyttä. Ratkaisukeskeinen menetelmä tukee omien voimavarojen täysimittaista käyttöön ottamista.
Mihin työnohjausta voidaan käyttää?
Työnohjaus sopii monenlaisiin tilanteisiin, johtaen ammatilliseen kasvuun ja organisaation työn kehittymiseen. Työnohjaus lähtee aina liikkeelle ohjattavan tilanteesta sekä hänen/heidän kehittymistarpeista. Työnohjauksella kehitetään itsensä johtamisen taitoja ja parannetaan mm. tiimityön laatua. Ratkaisukeskeinen työnohjaus sopii niin asiantuntija- tai esimiestyön tueksi kuin esimerkiksi osaksi kehittämishankkeita erilaisissa muutostilanteissa.
Mitä hyötyä työnohjauksesta on?
Työnohjauksella voidaan parantaa työn tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä auttamalla ohjattavaa/ohjattavia löytämään tapoja tehdä työnsä sujuvammin. Se auttaa toimimaan mielekkäämmin erilaisissa yhteistyösuhteissa, joiden monimuotoisuus ja muutosnopeus asettavat tämän päivän työelämässä uusia vaatimuksia. Työnohjaus voi myös auttaa ratkaisemaan mahdollisia työyhteisön ristiriitoja ja jännitteitä.
Miten työnohjaus käytännössä toteutetaan?
Työnohjaus tapahtuu luottamuksellisissa keskusteluistunnoissa, jotka ovat yleensä pituudeltaan n. 90 minuuttia. Työnohjaajana ohjaan keskustelua istunnoissa ratkaisukeskeisen menetelmän avulla. Työnohjausta voidaan antaa yksittäiselle henkilölle, tiimille, vertaisryhmälle tai työyhteisölle. Työnohjaus on prosessimaista, jolloin istuntoja on useampia peräkkäin, esim. 2-4 viikon välein, jotta löytyneitä oivalluksia kyetään soveltamaan työn arjessa ja jälleen tarkastelemaan edistymistä.
Työnohjaus tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan tiloissa. Työnohjausta varten tarvitaan luottamuksellisen ja keskeytyksettömän keskustelun mahdollistava tila, esimerkiksi neuvotteluhuone. Tapaamisia voidaan tarvittaessa sopia pidettäväksi myös videoetäyhteydellä. Ensimmäinen tapaaminen ja jatkossa vähintään joka toinen tapaaminen on hyvä pitää kasvotusten.
Miten aloitan työnohjauksen?
Työnohjaus aloitetaan sopimalla prosessista ja sen aloittamisen ajankohdasta ja paikasta työnohjaajan kanssa. Sopiminen voi tapahtua organisaationne henkilöstöasioista vastaavan kautta. Työnohjauksesta on yleensä sovittava myös oman esimiehen kanssa. Organisaatio tekee työnohjaajan kanssa sopimuksen, johon kirjataan ohjauksen yleisluontoinen tavoite.
Mitä ensimmäisessä istunnossa tapahtuu? Mitä tarvitsen mukaan ensimmäiseen istuntoon?
Ensimmäisessä istunnossa käydään läpi ohjattavan/ohjattavien kanssa heidän tilanteensa ja mihin kysymyksiin työnohjauksesta toivotaan apua. On hyvä edeltä käsin hieman pohtia omia tavoitteita ja toiveita, mutta mitään erityistä valmistautumista ei edellytetä. Työnohjaajana kuljetan keskustelua tilanteen kartoittamiseksi. Teen keskustelun aikana työskentelyäni tukevia muistiinpanoja. Jos haluat, voit ottaa mukaan muistiinpanovälineet omia muistiinpanojasi varten. Mikäli tilasta löytyy fläppitaulu, sitä voidaan hyödyntää, se on hyödyksi etenkin ryhmäohjauksissa.
Ovatko käydyt keskustelut luottamuksellisia?
Kyllä ovat. Luottamuksellisuus on yksi Suomen Työnohjaajat ry:n eettisistä periaatteista, joita olen sitoutunut noudattamaan.
Kuormittaako työnohjaus minua istuntojen välillä? Tulisiko minun varata työaikaa istuntojen välille?
Työnohjauksen tarkoitus on auttaa viemään syntyneitä oivalluksia käytäntöön. Istunnoissa voidaan ideoida, mitä voisit harjoittaa toteuttaaksesi toivomaasi muutosta. Harjoittaminen voi olla esimerkiksi havainnointia ja huomion kiinnittämistä tiettyihin asioihin, eikä siihen tarvitse välttämättä aina varata työaikaa. Istuntojen tehtävänä on laittaa liikkeelle prosessia, jossa uusia oivalluksia syntyy myös istuntojen välillä työn arjessa. Ohjattavani ovat kokeneet työnohjauksen keventäneen heidän kokemaansa työn kuormittavuutta, ei lisänneen sitä.
Miten pitkän prosessin tarvitsee, jotta työnohjauksesta on hyötyä?
Ratkaisukeskeisellä menetelmällä työnohjauksesta pitäisi olla hyötyä heti ensimmäisestä istunnosta lähtien. Yleensä tarvitaan kuitenkin useampi istunto halutun muutoksen viemiseksi käytäntöön. Jotta työskentely olisi prosessimaista, istuntoja sovitaan pidettäväksi aluksi tietty määrä, esimerkiksi viisi kappaletta. Jatkotapaamisista voidaan sopia sen jälkeen tarpeen mukaan.
Miten prosessin etenemistä arvioidaan?
Prosessin etenemistä arvioidaan keskustelun keinoin istuntojen aikana. Oman työni kehittämiseksi pyydän ohjattaviani täyttämään arviointilomakkeen noin kolmen tapaamiskerran välein ja/tai prosessin lopussa. Keskustelut ohjattavan kanssa ovat luottamuksellisia ja ohjattavan kanssa sovitaan, mitä raportoidaan ohjattavan organisaatiolle. On myös mahdollista sopia arviointikeskustelusta, johon osallistuvat työnohjaaja, ohjattava ja organisaation edustaja yhdessä.
Miten työnohjaus eroaa muista menetelmistä, esim. coachingista, mentoroinnista tai koulutuksesta?
Erilaisten coaching-lähestymistapojen kirjo on hyvin laaja, jolloin ratkaisukeskeinen työnohjaus voi olla varsin lähellä joitakin näistä suuntauksista. Menetelmien eroja tärkeämpää on sovittaa työskentely organisaation kulloiseenkin tarpeeseen.
Työnohjaus lähtee liikkeelle ohjattavan esille nostamista kysymyksistä ja keskustelussa ilmenevistä oivalluksista, jolloin se sopii erityisesti myös epävarmuutta ja muutosta sisältäviin tilanteisiin, jossa prosessin tarkkaa tavoitetta ei välttämättä pystytä ennalta määrittämään. Tavoitetta jäsennetään prosessin aikana.
Työnohjaajan asiantuntemusta on ohjattavan oman ajattelun eteenpäin saattaminen. Toisin kuin mentori, hänen tehtävänsä ei ole tarjota kokeneemman henkilön näkökulmia ohjattavan työn asiasisältöön. Työnohjaajan tehtävä on auttaa ohjattavaa tekemään ja viemään käytäntöön omia uusia oivalluksia, ei kouluttaa hänelle uutta tietoa.
Miten ratkaisukeskeinen suuntaus eroaa muista työnohjauksen suuntauksista?
Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa autetaan ohjattavaa tunnistamaan omia voimavarojaan ja vahvistetaan asioita, jotka jo toimivat. Ohjattavan haasteet käännetään tavoitteiksi ja vahvistetaan ohjattavan omaa toimijuutta hänen kohtaamissaan tilanteissa. Ohjausistunnoissa käynnistetään prosessia, joka synnyttää oivalluksia arjessa istuntojen välillä. Ratkaisukeskeinen menetelmä (de Shazer, Kim Berg, ym.) auttaa ohjattavaa pääsemään eteenpäin heti ensimmäisestä istunnosta alkaen.
Mikä on taustani ja kokemukseni työnohjaajana?
Olen kouluttautunut työnohjaajaksi Helsingin Psykoterapiainstituutti Oy:n ratkaisukeskeisen työnohjauksen kaksivuotisessa 60op koulutusohjelmassa, joka täyttää Suomen Työnohjaajat ry:n vaatimukset. Olen Suomen Työnohjaajat ry:n jäsen. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri (tietotekniikka). Toimin yrittäjänä. Olen aiemmin toiminut IT-alalla teknisissä asiantuntijatehtävissä sekä tiimin- ja projektinvetotehtävissä. Sen jälkeen olen toiminut yrittäjänä kiinteistöalan perheyrityksen toimitusjohtajana. Soveltamalla teknistä taustaani ihmisten kehittämisen osaamiseen pystyn tarjoamaan ainutlaatuista palvelua asiantuntijatyön ja sen johtamisen valmennusprosesseihin.
Ketkä ovat olleet asiakkaitani?
Olen tehnyt työnohjauksia mm. Aalto-yliopistolla ja Suomen Ympäristökeskuksella.
Toimi heti, ota yhteyttä!